by Eino Leino (1878 - 1926)
Karavaanikuoro
Language: Finnish (Suomi)
Kukka on kasvanut erämaan sannassa, puna-raakku auennut aavikon rannassa. Erälaivat soutaa, ihanansa Intian prinssi nyt noutaa. Tulikuumat niinkuin askelet allamme huulet heljät hiiluvat saatettavallamme, varsi kuin palmu, silmän suuren nurkassa nukuttava valmu. Kaunis on yön tähti Ganges-virran pinnalla; katso, hän väräjävi ylkänsä rinnalla, iho eebenpuusta, hampahat valkean, pyhän norsun luusta. Intia: «Arvaatko, armas, mikä mieli on matkamme? Tiedätkö, mitä kohti kotitietä jatkamme?« Ninive: «Tiedä en, oma kulta, oikeata, väärää. Kuinka siis muistaisin matkamme määrää?« Intia: «Entä jos eksymme elontiellä, kukkani? Entä jos raukeat erämaahan, rukkani?« Ninive: «Päivällä pilvi, yöllä tulenpatsas puuntaa, onni tietä ohjaa ja murhe matkan suuntaa.« Ninive on ryöstetty, päivän kukka niitetty, Intian kruunuhun aron helmi liitetty. Eräpurret sousi, aavalta viiden-virran aurinko nousi.
Authorship:
- by Eino Leino (1878 - 1926), "Karavaanikuoro", appears in Talvi-yö, in Eyan kirja, first published 1905 [author's text not yet checked against a primary source]
Musical settings (art songs, Lieder, mélodies, (etc.), choral pieces, and other vocal works set to this text), listed by composer (not necessarily exhaustive):
- by Toivo Kuula (1883 - 1918), "Karavaanikuoro", op. 21 no. 1, op. 34b no. 2 (1912). [soprano, tenor, and mixed chorus a cappella] [text not verified]
Researcher for this text: Emily Ezust [Administrator]
This text was added to the website: 2008-08-22
Line count: 28
Word count: 115