Kuin kohtalosi linnun tumma siipi sun ylles katon räystäs ojentuu, sen alla yö ja tyhjyys uneksuu ja linnut väsyneet sen suojaan hiipi. Jo syksy lehdet puiston puista riipi ja kaupunkimme hämyyn verhouu. Se, minkä kesä antoi, kuoleentuu ja talven tuloa jo tervehtiipi. Mun ystäväni, etkö kieltänyt jo ole parastasi, omintasi ja katuin yksinäistä nuoruuttas sa elämäsi osaa itkenyt, yön varjon verhoissa sun ikkunasi tai kyyhkyn valitusta kuullessas?
Please note: this text, provided here for educational and research use, is in the public domain in Canada and the U.S., but it may still be copyright in other legal jurisdictions. The LiederNet Archive makes no guarantee that the above text is public domain in your country. Please consult your country's copyright statutes or a qualified IP attorney to verify whether a certain text is in the public domain in your country or if downloading or distributing a copy constitutes fair use. The LiederNet Archive assumes no legal responsibility or liability for the copyright compliance of third parties.
Text Authorship:
- by Veikko Antero Koskenniemi (1885 - 1962), "Ystävälleni ullakkokamarissa", appears in Valkeat kaupungit, first published 1908 [author's text checked 1 time against a primary source]
Musical settings (art songs, Lieder, mélodies, (etc.), choral pieces, and other vocal works set to this text), listed by composer (not necessarily exhaustive):
- by Harri Wessman (b. 1949), "Ystävälleni ullakkokamarissa", 1975 [ baritone and piano ], from Viisi surullista laulua Petteri Falckille, no. 1 [sung text not yet checked]
Researcher for this text: Emily Ezust [Administrator]
This text was added to the website: 2008-12-09
Line count: 14
Word count: 67