by Veikko Antero Koskenniemi (1885 - 1962)
Ystävälleni ullakkokamarissa
Language: Finnish (Suomi)
Kuin kohtalosi linnun tumma siipi sun ylles katon räystäs ojentuu, sen alla yö ja tyhjyys uneksuu ja linnut väsyneet sen suojaan hiipi. Jo syksy lehdet puiston puista riipi ja kaupunkimme hämyyn verhouu. Se, minkä kesä antoi, kuoleentuu ja talven tuloa jo tervehtiipi. Mun ystäväni, etkö kieltänyt jo ole parastasi, omintasi ja katuin yksinäistä nuoruuttas sa elämäsi osaa itkenyt, yön varjon verhoissa sun ikkunasi tai kyyhkyn valitusta kuullessas?
Text Authorship:
- by Veikko Antero Koskenniemi (1885 - 1962), "Ystävälleni ullakkokamarissa", appears in Valkeat kaupungit, first published 1908 [author's text checked 1 time against a primary source]
Musical settings (art songs, Lieder, mélodies, (etc.), choral pieces, and other vocal works set to this text), listed by composer (not necessarily exhaustive):
- by Harri Wessman (b. 1949), "Ystävälleni ullakkokamarissa", 1975 [ baritone and piano ], from Viisi surullista laulua Petteri Falckille, no. 1 [sung text not yet checked]
Researcher for this text: Emily Ezust [Administrator]
This text was added to the website: 2008-12-09
Line count: 14
Word count: 67