Tuolla ikkunoissa -- nään sen kyllä -- on jo kaikki ruusut kukkineet. Viime yönä kuuran kimalteet ensi kerran kiilsi kattoin yllä. Lähtee onnellisemmille maille kesä tenhovoimin, luomistöin. Surmaa halla harmain syksyöin kaiken, joka nuoruutta jäi vaille. Poissa kaikki laulajat on puiston, poissa, paennehet etelään. Tänne yksin istuen ma jään varaan jonkun köyhän muiston. Lähtee korkealla kurkein kuoro yli kattoin ylhään vapauteen. Päiväin pitkäin painoon uupuneen, koska, koska lähteä on vuoro?
Lauluja V. A. Koskenniemen sanoihin I
by Erkki Gustaf Melartin (1875 - 1937)
1. Syyslaulu [sung text not yet checked]
Language: Finnish (Suomi)
Text Authorship:
- by Veikko Antero Koskenniemi (1885 - 1962), "Prologi", appears in Runoja, first published 1906
See other settings of this text.
Please note: this text, provided here for educational and research use, is in the public domain in Canada and the U.S., but it may still be copyright in other legal jurisdictions. The LiederNet Archive makes no guarantee that the above text is public domain in your country. Please consult your country's copyright statutes or a qualified IP attorney to verify whether a certain text is in the public domain in your country or if downloading or distributing a copy constitutes fair use. The LiederNet Archive assumes no legal responsibility or liability for the copyright compliance of third parties.
Researcher for this text: Emily Ezust [Administrator]2. Ma vierahassa kaupungissa käyn [sung text not yet checked]
Language: Finnish (Suomi)
Ma vierahassa kaupungissa käyn ja tuskan ahdistusta tuntien, kuin lapsi ajamana unten näyn, ma astun ohi outoin talojen. Ma vierahassa kaupungissa käyn. Ja suihkukaivon vesi suruisasti kuin naisen itku iltaan heläjää. Näin astun kaupungin ma ääreen asti ja rinnassani soi ja nyyhkyttää kuin suihkukaivon vesi suruisasti. Ja puiston puissa kaikki laulut nukkuu, jotk' ovat kerran mulle soinehet, ja elämäni kaikki muistot hukkuu kuin ammoin unhotetut sävelet. Ja puiston puissa kaikki laulut nukkuu.
Text Authorship:
- by Veikko Antero Koskenniemi (1885 - 1962), "Ma vierahassa kaupungissa käyn", appears in Runoja, first published 1906
Go to the general single-text view
Please note: this text, provided here for educational and research use, is in the public domain in Canada and the U.S., but it may still be copyright in other legal jurisdictions. The LiederNet Archive makes no guarantee that the above text is public domain in your country. Please consult your country's copyright statutes or a qualified IP attorney to verify whether a certain text is in the public domain in your country or if downloading or distributing a copy constitutes fair use. The LiederNet Archive assumes no legal responsibility or liability for the copyright compliance of third parties.
Researcher for this text: Emily Ezust [Administrator]3. Keskiyön kaupunki [sung text not yet checked]
Language: Finnish (Suomi)
On autioina kadut keskiyön. Nyt lepää aika, päivän työt ja tavat, niin oudot äänet yössä kumajavat, kun kengänkoroin katukiviin lyön. Yö mykkä on, mun tuskin sykkii syön, mua huonerivit synkät kaamoittavat, kuin öiset aavehet ne kohoavat. Yön taivahalla tuike tähtivyön. Mun on kuin kuolema ois käynyt mailla ja kaupunki ois asukkaita vailla ja elämä kuin kivettynyt ois, mun on kuin jäljellä vain oisin yksin ma öisin aattehin ja epäilyksin ja kuolon kutsut rinnassani sois.
Text Authorship:
- by Veikko Antero Koskenniemi (1885 - 1962), "Keskiyön kaupunki", appears in Runoja, first published 1906
Go to the general single-text view
Please note: this text, provided here for educational and research use, is in the public domain in Canada and the U.S., but it may still be copyright in other legal jurisdictions. The LiederNet Archive makes no guarantee that the above text is public domain in your country. Please consult your country's copyright statutes or a qualified IP attorney to verify whether a certain text is in the public domain in your country or if downloading or distributing a copy constitutes fair use. The LiederNet Archive assumes no legal responsibility or liability for the copyright compliance of third parties.
Researcher for this text: Emily Ezust [Administrator]4. Chrysanthemum [sung text not yet checked]
Language: Finnish (Suomi)
Sano, mistä sa saitkaan loistosi noin hiekalla tomuisen turun? Minä luulen, että sun juuresi on ruokkima salaisen surun. Kun verkkaan päivä sammuu pois ja kun yö sen pauhinan poistaa, mun on kuin sun äänesi kuulla vois, ja sun silmäs niin suurena loistaa. Minun on kuin sun kummassa katseessas ois öisten unien syvyys, kuin lääkitä ei vois suruas, ei maan, ei taivaan hyvyys. Minun on kuin kukkaissydämes elontuskan tuntea voisi, minun on kuin sun yöllinen kuiskehes vain hillitty nyyhkytys oisi. Minä luulen, sa surulta loistees sait, vaikk' kasvoitkin hiekkaan turun, minä tunnen ne elämän ankarat lait: kukat parhaat on kukkia surun.
Text Authorship:
- by Veikko Antero Koskenniemi (1885 - 1962), "Chrysanthemum", appears in Runoja, first published 1906
Go to the general single-text view
Please note: this text, provided here for educational and research use, is in the public domain in Canada and the U.S., but it may still be copyright in other legal jurisdictions. The LiederNet Archive makes no guarantee that the above text is public domain in your country. Please consult your country's copyright statutes or a qualified IP attorney to verify whether a certain text is in the public domain in your country or if downloading or distributing a copy constitutes fair use. The LiederNet Archive assumes no legal responsibility or liability for the copyright compliance of third parties.
Researcher for this text: Emily Ezust [Administrator]5. Siell' on kauan jo kukkineet omenapuut [sung text not yet checked]
Language: Finnish (Suomi)
Siell' on kauan jo kukkineet omenapuut, siell' on siintävät seljat ja salmien suut, siell' on vihreät metsät ja mäet, siell' on vilposet illat ja varjokas koi, siell' on lintujen laulu, mi lehdossa soi, siell' on kaihoja kukkuvat käet. Mun on mieleni nääntyä ikävään, kun tiedän, kun tiedän ma kaiken tään ja ma kaihoten kaipaan sinne ja mun sieluni silmin ma nään sen näyn, salot, vihreät metsät, jos katuja käyn, jos kuljen, jos kätkeyn minne. Ja mun huoneeni käynyt on ahtahaks ja sen ilma niin kumman painavaks ja ma syömmessä toivon jo salaa: tulis syksy ja metsät ne vihreät veis, tulis talvi ja lumin ne peitteleis -- kai silloin mun rauhani palaa!
Text Authorship:
- by Veikko Antero Koskenniemi (1885 - 1962), "Siell' on kauan jo kukkineet omenapuut", appears in Runoja, first published 1906
See other settings of this text.
Please note: this text, provided here for educational and research use, is in the public domain in Canada and the U.S., but it may still be copyright in other legal jurisdictions. The LiederNet Archive makes no guarantee that the above text is public domain in your country. Please consult your country's copyright statutes or a qualified IP attorney to verify whether a certain text is in the public domain in your country or if downloading or distributing a copy constitutes fair use. The LiederNet Archive assumes no legal responsibility or liability for the copyright compliance of third parties.
Researcher for this text: Emily Ezust [Administrator]6. Kevätvaloa [sung text not yet checked]
Language: Finnish (Suomi)
Nyt ikkunoissa säkenöi ja kauneutta ikävöi kaikk' kattoin harjat tummat ja valo maille lankeaa ja sulattaa ja sovittaa ja nostaa kaihot kummat. Se leikkii eessä ikkunain ja kultaan kevätunelmain se verhoo joka talon. Oi valon pyhää kevättä! Niin korkea on elämä, niin suuri valta valon. Nyt kaikki suonet pulppuaa ja kaikki lähteet auki saa nyt jään ja roudan alta ja taimi valoon herännyt ens syksyöihin asti nyt se säästyy kuolemalta.
Text Authorship:
- by Veikko Antero Koskenniemi (1885 - 1962), "Kevätvaloa", appears in Runoja, first published 1906
Go to the general single-text view
Please note: this text, provided here for educational and research use, is in the public domain in Canada and the U.S., but it may still be copyright in other legal jurisdictions. The LiederNet Archive makes no guarantee that the above text is public domain in your country. Please consult your country's copyright statutes or a qualified IP attorney to verify whether a certain text is in the public domain in your country or if downloading or distributing a copy constitutes fair use. The LiederNet Archive assumes no legal responsibility or liability for the copyright compliance of third parties.
Researcher for this text: Emily Ezust [Administrator]7. Yli vaikenevain kattoin [sung text not yet checked]
Language: Finnish (Suomi)
Kerran, kerran yli vaikenevain kattoin vaipuu iäisyyden korkeudesta kuolon yö, viime kerran kaikki valtasuonet lyö, täyttyy heikon sukukunnan suuri kaipuu. Kerran kylmät, tylyt tähdet nousee vuotain verta yli kaiken katoamaan tuomitun. Hukkuu hetken hyrskehesen, itkuhun kaikki, joka surrut, riemuinnut on kerta. Sortuu heikko suku alle unelmainsa omain, nukkuu kamaralle kylmän, kovan maan. Kuu ja tähdet jatkaa ylhää kulkuaan halki avaruutten suurten, sanattomain. Kerran Linnunradan tähdet yössä katsoo kammoin takaa aavain kuolonkylmäin, autioin kiveen hakattua unta inehmoin: kaupunkeja, jotka kuolleet on jo ammoin. Kerran jokahinen sielu syvään yöhön hukkuu eik' oo enää ketään kuoloon kaipaavaa, unet kiveen hakatut vain todistaa kaipuusta sen suvun, joka yössä nukkuu.
Text Authorship:
- by Veikko Antero Koskenniemi (1885 - 1962), "Yli vaikenevain kattoin", appears in Runoja, first published 1906
Go to the general single-text view
Please note: this text, provided here for educational and research use, is in the public domain in Canada and the U.S., but it may still be copyright in other legal jurisdictions. The LiederNet Archive makes no guarantee that the above text is public domain in your country. Please consult your country's copyright statutes or a qualified IP attorney to verify whether a certain text is in the public domain in your country or if downloading or distributing a copy constitutes fair use. The LiederNet Archive assumes no legal responsibility or liability for the copyright compliance of third parties.
Researcher for this text: Emily Ezust [Administrator]8. Nää, oi mun sieluni, auringon korkea nousu [sung text not yet checked]
Language: Finnish (Suomi)
Nää, oi mun sieluni, auringon korkea nousu ylitse kivisen kaupungin kattojen, katuin, ylitse vuossatain valheen ja tuntien tuskan koittava kirkkaus! Nää, oi mun sieluni, katoovan elämän autuus! Niinkuni ääretön temppeli on se sun eessäs, alla sen holvien on ikiaikojen äänetön hartaus mestarin hengen. Nää, oi mun sieluni, yössäkin korkehin kirkkaus, tuskassa tummien hetkien rauha ja riemu, vuossatain valheessa, elämän valheessa valkein, iäisin totuus!
Text Authorship:
- by Veikko Antero Koskenniemi (1885 - 1962), "Nää, oi mun sieluni, auringon korkea nousu", appears in Runoja, first published 1906
See other settings of this text.
Please note: this text, provided here for educational and research use, is in the public domain in Canada and the U.S., but it may still be copyright in other legal jurisdictions. The LiederNet Archive makes no guarantee that the above text is public domain in your country. Please consult your country's copyright statutes or a qualified IP attorney to verify whether a certain text is in the public domain in your country or if downloading or distributing a copy constitutes fair use. The LiederNet Archive assumes no legal responsibility or liability for the copyright compliance of third parties.
Researcher for this text: Emily Ezust [Administrator]Total word count: 662