Syvästi meri huokaa, 
sen rinta kuohuaa. 
Mutt' rauhallisna taivas 
valoa vuodattaa. 

Min' olen meri, minä, 
levoton, aaltoinen. 
Sin' olet taivahani, 
valoisa, rauhainen. 

Kuvasi, armas, kannan 
nyt vasten rintoain, 
ja sinut itses kätken 
syvälle sielussain. 

Voi laivan myrsky murtaa, 
ja kenties uppoan, 
mutt' sinut sielussani 
vien aallon pohjahan.