Löi Ukko Ylijumala maan halki vasamansa: »Sun rautaa onko rinnassas, sa laulun lieto kansa? Jo ilma, ilma puhdistuu! Mut kestätkö, sä Suomen puu, tään rajumyrskyn, pauanteen? Jos laho liet, niin sydämeen saat surmannuolen ikuisen; et koskaan nouse jällehen!» Löi tulta latva Suomen puun: oksansa kuivat karsi. Mut juuret työntyi syvempään ja korkeemmalle varsi. Nyt lakeen taivaan laupiaan se tyynnä oikoo oksiaan ylitse järven, mantereen kuin kuuluttais se heimolleen: varattu paikka sulle on ainaiseks alla auringon. Muinaisen Suomen sukupuu nyt varttuu vailla paulaa, ja vapauden lintuset sen kartanoissa laulaa. Päin itää, länttä, etelää ne lentää, viestin lennättää, kuin kaunista on kamppailuun tään käydä eestä pyhän puun. Oi veljet Vienan, Eestin maan, viel yhteen maahan mahdutaan!
Please note: this text, provided here for educational and research use, is in the public domain in Canada, but it may still be copyright in other legal jurisdictions. The LiederNet Archive makes no guarantee that the above text is public domain in your country. Please consult your country's copyright statutes or a qualified IP attorney to verify whether a certain text is in the public domain in your country or if downloading or distributing a copy constitutes fair use. The LiederNet Archive assumes no legal responsibility or liability for the copyright compliance of third parties.
Text Authorship:
- by Hilja Onerva Madetoja (1882 - 1972), as L. Onerva [author's text not yet checked against a primary source]
Musical settings (art songs, Lieder, mélodies, (etc.), choral pieces, and other vocal works set to this text), listed by composer (not necessarily exhaustive):
- by Leevi Antti Madetoja (1887 - 1947), "Suomen puu", op. 49 (Yksinlauluja pianon säestyksellä) no. 2 [ voice and piano ] [sung text checked 1 time]
Researcher for this text: Emily Ezust [Administrator]
This text was added to the website: 2010-12-11
Line count: 30
Word count: 114