Tule aamuhun hymyilevään,
tule tuoksuun syreenein!
Ens' kukkasista kevään
ens' seppeleen ma tein.
Kevätlintujen laulussa helää
kaikk' elämän ihanuus.
On sille, ken varjossa elää,
joka suvi ihme uus.

Kuin nuotiossa hiilet
on nousu aamunkoin.
Se valaa kirkontornin tiilet
hehkuvin purpuroin.
Suvi kukkien loiston lupaa
ja kypsät hedelmät.
Taas rakennan toivon tupaa,
unet vanhat heräävät.

Tätä aamua odotin armain,
yöt monet unettomat,
sadekuurot kun pilvin harmain
ohi kiitäen kulkivat.
Nyt loistavan sen nään tuolla
suven suurin toivehin.
Tänä aamuna tahtoisin kuolla
sun syliis', armahin.