Kaikki on turhaa, turhuutta.
Iloitse varhaisista vuosistasi, nuorukainen,
nauti nuoruutesi päivistä!
Seuraa sydämesi teitä ja silmiesi haluja,
mutta muista, että Jumala vaatii sinut kaikesta tuomiolle.
Karkota suru sydämestäsi ja torju kärsimys ruumiistasi 
-- sillä myös nuoruus, elämän aamu, on turhuutta.
Muista Luojaasi nuoruudessasi,
ennen kuin pahat päivät tulevat
ja joutuvat ne vuodet, jotka eivät sinua miellytä,
ennen kuin auringon valo, kuu ja tähdet himmenevät
ja sadetta seuraavat yhä uudet pilvet.
Silloin talon vartijat vapisevat,
soturit painuvat kumaraan
ja jauhajanaiset, vähiin käyneet, ovat jouten.
Ikkunoista kurkistelijat jäävät pimeään,
kadun kaksoisportit suljetaan,
myllyn ääni heikkenee
ja ohenee linnunlaulun kaltaiseksi
ja laulun kaikki kaiut vaimenevat.
Silloin myös pelätään mäkiä ja tie on täynnä kauhuja.
Mantelipuu kukkii ja heinäsirkka ahmii vatsansa täyteen
ja kapriksen nuput puhkeavat, mutta
ihminen menee iäiseen majaansa ja valittajat kiertävät kujia.
Muista Luojaasi nuoruudessasi,
ennen kuin hopealanka katkeaa
ja kultamalja särkyy,
ennen kuin vesiastia rikkoutuu lähteellä
ja ammennuspyörä putoaa särkyneenä kaivoon.
Tomu palaa maahan, josta se on tullut. 
Henki palaa Jumalan luo, joka on sen antanut, Halleluja!