Maa, meri, taivas, kaikki, kaikk' on Herran.
Kaikk' kertoo, Luoja, Sinun kunniaas.
Sun käskystäs ne ilmestyivät kerran,
Sun vittauksestas ne katoo taas.
Sa kaikki ohjaat pyhän tahtos mukaan,
ei neuvonantajakses kelpaa kukaan.
Oi, Siion, suuri on Sun kuninkaas!

Suur' olet, Herra, minä heikko, pieni.
ma tuhka tuulessa, mä tomu maan.
Mutt' kun ma nöyrtyin haltuus' annan tieni,
mun taivaalliseen nostat kuunniaan.
Mutt' ken Sua tyhmyydessään nousee vastaan,
voi suustas sana yksi ainoastaan
sen saattaa perikatoon kokonaan.

Suur' olet, Herra, sentään muistat pienet.
Oi määrätön on rakkautesi!
Kuink' ihmeellinen todell' itse lienet,
kun nähdä saa Sun kerran silmäni!
Kaikk' aavistukset, näyt ja esikuvat
ne todellisiks' silloin kirkastuvat,
kun vaihtuu aika iäisyydeksi.