by
Jules Renard (1864 - 1910)
Le grillon
Language: French (Français)
Our translations: ENG FIN GER
C'est l'heure où, las d'errer,
l'insecte nègre revient de promenade
et répare avec soin le désordre de son domaine.
D'abord il ratisse ses étroites allées de sable.
Il fait du bran de scie qu'il écarte
au seuil de sa retraite.
Il lime la racine de cette grande herbe
propre à le harceler.
Il se repose.
Puis il remonte sa minuscule montre.
A-t-il fini ? Est-elle cassée ?
Il se repose encore un peu.
Il rentre chez lui et ferme sa porte.
Longtemps il tourne sa clé
dans la serrure délicate.
Et il écoute :
Point d'alarme dehors.
Mais il ne se trouve pas en sûreté.
Et comme par une chaînette
dont la poulie grince,
il descend jusqu'au fond de la terre.
On n'entend plus rien.
Dans la campagne muette,
les peupliers se dressent comme des doigts
en l'air et désignent la lune.
Text Authorship:
Musical settings (art songs, Lieder, mélodies, (etc.), choral pieces, and other vocal works set to this text), listed by composer (not necessarily exhaustive):
Available translations, adaptations or excerpts, and transliterations (if applicable):
- ENG English (Ahmed E. Ismail) , "The cricket", copyright © 2005, (re)printed on this website with kind permission
- FIN Finnish (Suomi) (Erkki Pullinen) , "Sirkka", copyright © 2017, (re)printed on this website with kind permission
- GER German (Deutsch) (Bertram Kottmann) , "Die Grille", copyright © 2017, (re)printed on this website with kind permission
Researcher for this text: Emily Ezust [
Administrator]
This text was added to the website between May 1995 and September 2003.
Line count: 25
Word count: 139
Sirkka
Language: Finnish (Suomi) after the French (Français)
On se aika päivästä,
jolloin harhailemaan väsynyt musta hyönteinen palaa retkiltään
ja alkaa kunnostaa sekasortoista kotiaan.
Aluksi se haravoi kapeat hiekkakäytävänsä.
Se tekee sahanpurua ja sirottelee sitä
piilopaikkansa kynnykselle.
Se tasoittaa tuon suuren ruohon juurta,
joka tuntuu häiritsevän.
Se lepää.
Sitten se vetää pientä kelloaan.
Onko se pysähtynyt? Onko se rikki?
Se lepää taas kotvasen aikaa.
Se palaa kotiinsa ja sulkee oven.
Kääntelee pitkään avaintaan
hennossa lukossa.
Se kuuntelee:
Ulkona ei mitään huolestuttavaa.
Mutta se ei ole varma turvallisuudestaan.
Ja pienen ketjun lailla,
jota hammaspyörä vetää,
se pujahtaa syvemmälle maan uumeniin.
Enää se ei kuule mitään.
Hiljaisella maaseudulla
poppelit sojottavat kuin sormet
ilmassa kohti kuuta.
Text Authorship:
Based on:
This text was added to the website: 2017-09-11
Line count: 25
Word count: 105