Majnattsröster
Language: Swedish (Svenska)
”Hör, hur den kallar oss – hör du ej sången?
Klingande strömmar i dalen den ner:
’Snart är den lustiga vårtid förgången;
jubla en majnatt och se’n aldrig mer!’
Kring dina lockar jag brudslöjan lindar.
Kransen av daggig viol jag dig ger;
friskt skall den dofta i vakande vindar,
dofta en majnatt och se’n aldrig mer.”
– ”Våren jag hör över [markerna]1 sjunga,
högre mitt hjärta dock manar och ber.
Dig vill jag giva, vad känslorna unga
skänka blott en gång och se’n aldrig mer.
En gång min kärlek, den jungfruligt skära,
blommar i livet och doftar och ler.
Skynda min brudgum, ty dagen är nära.
Kyss mig [i dunklet]2 och se’n aldrig mer!”
Available sung texts: (what is this?)
• V. Dahl View original text (without footnotes)
1 Dahl: "ängarna"
2 Dahl: "en majnatt"
Text Authorship:
Musical settings (art songs, Lieder, mélodies, (etc.), choral pieces, and other vocal works set to this text), listed by composer (not necessarily exhaustive):
Settings in other languages, adaptations, or excerpts:
- Also set in French (Français), a translation by Amédée-Landély Hettich (1856 - 1937) ; composed by Helena Munktell.
Other available translations, adaptations or excerpts, and transliterations (if applicable):
- FIN Finnish (Suomi) (Erkki Pullinen) , "Ääniä toukokuun yössä", copyright © 2016, (re)printed on this website with kind permission
Research team for this page: Emily Ezust
[Administrator] , Erkki Pullinen
This text was added to the website: 2016-08-16
Line count: 16
Word count: 116
Ääniä toukokuun yössä
Language: Finnish (Suomi) after the Swedish (Svenska)
Kuule, miten se kutsuu meitä, etkö kuule laulua.
helisten se virtaa alas laaksoon.
Pian on kevään iloinen aika jo ohitse,
Juhli yksi toukokuun yö, mutta älä koskaan sen jälkeen.
Kiharoittesi ympärille kiedon morsiushunnun,
kasteisen orvokkiseppeleen annan sinulle.
Raikkaana se tuoksuu tuulten herätessä,
tuoksuu yhden toukokuun yön eikä koskaan enää.
Kevään minä kuulen laulavan maan yllä,
vieläkin väkevämmin pyytää ja rukoilee sydämeni.
Sinulle tahdon antaa, minkä nuoret tunteet
lahjoittavat vain kerran eikä koskaan enää!
Vain kerran meidän tuore ja puhdas rakkautemme
kukoistaa elämässämme tuoksuen ja hymyillen.
Tule jo, morsiameni, sillä päivä koittaa jo pian!
Suutele minua pimeässä äläkä sitten koskaan enää!
Text Authorship:
Based on:
This text was added to the website: 2016-08-16
Line count: 16
Word count: 100
